Travel diary pt. 1

Nyt viime vierailulla poikaystävän luona jätimme tosiaan Lontoon väliin ja teimmekin kaksi päiväretkeä eteläiseen Britanniaan, Isle of Wightin saarelle. Jo ennen reissua olin hieman kartoittanut piskuisen saaren ohjelmatarjontaa, ja sieltä löytyi heti meitä kiinnostavia näkemisen arvoisia paikkoja. Tässäpä siis ensimmäinen osio. Alla vielä sitä ennen lyhyt esittely saaresta.

Isle of Wight on pikkuinen 384 km² saari, joka sijaitsee Englannin kanaalissa n. 3-6 kilometrin päästä rannikolta. Saari on Ison-Britannian suurin saari siitäkin huolimatta, että saari on pisimmillään vain noin 44 kilometriä leveä.

Kuvat: iWight

Isle of Wightin pitkä ennen keskiaikaa alkanut historia, paleontologia, luonto, eläimet, geologia, maanviljely ja jo Viktoriaaniselta aikakaudelta lähtien brittien lomakohteena toimiminen näkyvät hyvin saaren ohjelma- ja harrastetarjonnassa. Saarella voi tutustua keskiaikaisiin linnoihin ja rakennuksiin, ihastella eläimiä useissa eläintarhoissa, nauttia jylhistä cliff- ja merimaisemista ja toisaalta perinteikkäistä vehreistä maalaismaisemista englantilaistyylisine taloineen, rentoutua pikkuisissa rantakaupungeissa ja rannoilla ja pitää hauskaa erilaisissa teemapuistoissa.

Matkapäivä 1

Meidän reissumme alkoi  aamupäivällä merimaisemien ihastelulla. Ja ilmeisesti Libyasta kotiin palannut merisota-aluskin pääsi kuvattavaksi. 

Tämän jälkeen lähdimme liikenteeseen tämän näköisellä aluksella. Kyseessä on ilmatyynyalus, josta taisin olla enemmän innoissaan kuin viereiset lapset! Matka Southseastä Rydeen kesti noin 10-15 minuuttia. 

Tässä olimme saapuneet Rydeen, ja katsoimme, kun ilmatyynyalus lähtee takaisin. Olimme kyllä yllättyneitä siitä, millainen mieletön tuuli sen lähdöstä meidän päällemme purkautuikaan! Meinasi siinä ihan nurin lentää.

Emme halunneet kiirehtiä minnekään, joten kävimme ennen päivän retkeä nauttimassa söpössä suklaapuodissa minä tummansuklaan kaakaon ja mies espressonsa. Huomaa hauskat kahvipapupöydät!

Puotiin oli sijoiteltu sinne tänne tuollaisia kauniita sananparsia. 

Ostimme päivän retkeä varten yhteislipun, johon kuului meno-paluu ilmatyynyaluksella, saaren kaikkien bussien käytön 24h sekä sisäänpääsylipun Amazon World -eläintarhaan. Yhteislippu maksoi n. 25 puntaa. 

Valitsimme Amazon Worldiin menoa varten open top bus riden, the Downs tourin. 

 Kuvat: Southern Vectis

Yllä siis reittimme, jonka yhteispituus oli noin tunti. Ja tuollaisella hienolla open top bussilla me viiletimme ylös ja alas kukkuloita, metsiä ja viljapeltoja. Välillä meno oli kuin vuoristoradassa, ihan oikeasti. Niin hurjaa vauhtia kuski pieniä teitä oikein kulki. Korkeuserot tiellä olivat välillä ihan mielettömän huimat ja yläkerroksessa ollessamme saimme varoa, ettei oksat iskeneet naamalle. :D Kyllä meillä oli hauskaa tuolla takapenkillä. :D

Alla kuvia matkan varrelta.

Kuten näkyy, puut kaartuivat usein tuolla lailla tien päälle, joten vähän väliä korkea bussi osui niihin.

Puolentunnin bussimatkan jälkeen saavuimme kohteeseemme, Amazon World -eläintarhaan. Ja olikin aivan mahtava, suosittelun arvoinen paikka. Tämä eläintarha poikkesi hieman aiemmin kokemistani siinä, että pääsimme aivan kosketusetäisyydelle eläimiä. Toisin sanoen oli paljon eläimiä, jotka saivat ihan vapaasti kuljeskella siinä ihmisten läheisyydessä ja jotkut ihan kirjaimellisesti jalkojen juuressa. Ja eläintarha oli siitäkin kiva, että nyt pääsin näkemään paljon sellaisia eläimiä, joita en ole koskaan aiemmin nähnyt livenä. Ja turha varmaan sanoa, että apinat veivät sydämeni, ja lopussa olin taas tuomassa jo vaikka mitä eläintä kotiin. :D

Minulle jäi kaikin puolin erittäin positiivinen kuva eläintarhasta ja henkilökunnan käytöksestä eläimiä kohtaan. Osa eläimistä oli pakosti lukkojen takana, mikä ei tietysti koskaan tunnu kivalta, mutta tällöin eläimet oli tuotu mahdollisimman lähelle ihmistä, mikä puolestaan tuntui siltä, kun mitään häkkiä välissä ei olisi ollutkaan. 

Pikkulapset eivät valitettavasti tajunneet olla koskematta häkkiin, joten ilmankos apinat kävivät vähän väliä näykkimässä sormia. Ja tuo laiskiainen oli aikas mahtava nähdä noin läheltä. Syö pää ja keho alaspäin... mietin vain, että miten ruoka tuosta voi kulkea mahaan?! :D Ja sitten syötyänsä (itse asiassa siinä on kaksi laiskiaista kietoutunut yhteen!) lähti levolle. 

Nämä apinat olivat ihan mielettömän söpöt ja hauskat seurata. Tuossa toisessa kuvassa ovat jähmettyneet samaan asentoon. :D Itse asiassa häkkiä vastapäätä oli toisen apinalajin häkki, ja niitä nämä apinat sitten seurasivat silmä tarkkana. Ja jotain apinoiden välistä ajatustenvaihtoa puolin jos toisinkin tuli vaihdettua. :D

 Nämä liskot muistuttavat ihan mielettömästi dinosauruksia, eikö vain? 

Ja tällä liskolla oli rennokas tapa levätä...

Peppi Pitkätossun apina hihittelee, ja nuo toiset apinat tykkäsivät kovasti kulkea häkin reunoja pitkin. Ja yksi tuli kurkistamaan, että kukas sinä olet?! :D

Sitten päästiin sisälle aitaukseen katsomaan alla olevia, joiden nimeä en kuolemaksenikaan nyt muista. He vain lekottelivat tuolla kaikki yhdessä ja katselivat, että keitä ihmeessä nuo oikein ovat!? :D Ihmettelemistä kerrakseen siis puolin ja toisin! Söpöjä.

Lopuksi ihastelimme vielä lintuja... Ja papukaijallakin on tunteet! Kyltissä lukee, että Pat on menettänyt sulkiaan ja harmaantunut siitä lähtien, kun hänen papukaijapartnerinsa Brian kuoli muutama vuosi sitten. Nyt eläintarha on yrittänyt parittaa Patille uuden puolison, josko se helpottaisi Patin oloa... Voi ressukkaa!

Että sellainen eläintarhareissu, oikein hauska ja mielenkiintoinen kaikin puolin. 

Alla hieman maisemiakuvia paluumatkalta. Ja kuten näkyy, sisämaassa liikkuessa maisemina on valtavasti laidunmaata, peltoa ja metsää.

Palasimme takaisin Rydeen alkuiltapäivästä ja suuntasimme hetimmiten rannalle. Päivä oli mukavan lämmin ja aurinkoinen, joten rannalla lepäily ja merimaisemien katseleminen oli ihanan rentouttavaa. Oikean loman tunnetta. 

Näimme joutsenia koko vuoden edestä. :D

Tämän jälkeen suuntasimme mahat kurnien ravintolaa etsimään. Löysimmekin mukavannäköisen ja laadukkaalta vaikuttavan italialaiseen ruokaan keskittyvän Olivo-nimisen reston. Ja oli mielestäni nappivalinta.

Varsin onnistunut päivä takana! :)