Mitä teille kuuluu rakkaat lukijat? Long time, no see tai ainakin siltä tuntuu, kuin olisi montakin viikkoa kulunut, kun olen täällä viimeksi visiteerannut. Nyt olen taas omaksi onnekseni löytänyt kunnon motivaationpoikasen gradun loppuunsaattamiseksi, joten eiköhän se tämän kuun loppuun mennessä ole jo siinä vaiheessa, että voisi aloittaa varsinaisen viimeistelyn. Tänään kävin vielä hieman kirjastossa tutkimassa muiden graduja, kun tuli itselle pienen pieni tänka på.
Koko vuoden olen käyttänyt pöytäkonettani kirjoittamiseen, mutta alkusyksystä otin ehkä sellaisen kolmen vuoden tauon jälkeen vanhan Acerin kannettavani käyttöön. Btw, jonka kirosin ennen pöytäkonettani alimpaan maanrakoon, ja vannoin, että heitän koneen ikkunasta alas, vasaroin sen tuusan nuuskaksi ja lopuksi vielä upotan Aurajokeen. :D Siis tällaisia tuntemuksia tämä kannettavani herätti aikoinaan. Nyt se on onneksi toiminut ihan kiitettävästi, on varmaankin saanut sen kolmen vuoden käyttämättömyyden aikana levätä tarpeeksi.
Käyttöön kone pääsi, sillä jostain syystä tykkään mielummin istua ja kirjoittaa pehmoisella sängylläni. Tuntuu, että saan tällä tavoin paljon enemmän aikaiseksi kuin ihan vääränlaisessa ja vääräntasoisessa tuolissa istuen. Lisäksi pöytäkoneen näyttö on kokoa 23', joten tuntuu, että näkökenttä on hieman liian laaja pelkän wordin käyttöön. Ja hyvä pointti on myös se, että nettitikku on kiinni pöytäkoneessa, enkä sitä sitten irrottele kannettavaa varten, joten netissä surfailuunkaan ei ole samanlaista pakkoa. Niin ja itse asiassa jo nuorempana totuin aina tekemään läksyni ja lukemaan kokeisiin sängyllä, joten ehkä tämä on jäänyt tottumuksena niiltä ajoilta. Työskenteleekö joku muukin muualla kuin pöydän ääressä istuen?
Kuten olette ehkä huomanneet, bloggailu on nyt siis jäänyt gradun takia hieman vähemmälle huomiolle. Mutta ei se ole ainoa syy, itse asiassa jo kesästä asti olen kyllä miettinyt, että mitä minä tämän kanssa teen, jatkanko vai lopetanko kokonaan. Eikä se nyt siitä, ettenkö ehtisi enää kirjoittamaan, onhan täällä ollut blogista taukoa yhdellä sun toisella, mutta tuntuu, että motivaatio on vain hieman lopahtanut ja blogini tarkoitus eksynyt. Sitäkin olen miettinyt, että loisin kokonaan toisen blogin hieman toisenlaisesta näkökulmasta, jota voisin kirjoitella ihan itseäni piilottamatta. Nythän blogini sisältö kulkee jokseenkin henkilökohtaisella tasolla, joten omilla kasvoillani en valitettavasti halua esiintyä. Ajattelin nyt kuitenkin, että ennen blogin täydellistä täystyrmäämistä annan puheenvuoron teille lukijat. Mutta siitä sitten myöhemmin... :)
7 kommenttia:
Juurikin makoilen sangyn paalla lapparin kanssa ja luen blogiasi :) Valilla tietokone on myos keittion poydalla. Varsinaista tyopoytaa minulla ei ole, silla sellaista ei tahan asuntoon valitettasti mahdu. Minulla on oma piste makuuhuoneen erkkerissa, joka on tavallaan erittain levea ikkunalauta. Mutta nyt kun polveni on vihoitellut, en pysty siella istumaan.
Minusta on ollut mielenkiintoista lukea blogiasi, mutta ymmarran hyvin etta joskus blogin pitaminen kyllastyttaa.
Hih, täälläkin yksi joka makoilee poikittain sängyssä läppärin kanssa! :)
Voi että... Olen aina niin surullinen lukemieni blogien mahdollisista lopettamispäätöksistä, joten tietenkin toivon että jaksaisit jatkaa... Tosin hyvin ymmärrän että monet asiat vaikuttavat siihen, itsekin aina välillä pohdiskelen samoja asioita kuin mitä nyt pyörittelet mielessäsi...
Tsemppiä nyt kuitenkin pohdintoihisi ja toivottavasti nähdään vielä täällä blogimaailmassa! :)
Sara ja Maija: Sängyt ja sohvat taitavat olla kyllä sellaisia hyviä leppoisia paikkoja istua ja olla. Ja ehkä se mukavuus juuri saa aikaan sen, että ainakin itse saan hyvin kirjoitettua ja keskityttyä siihen mihin pitääkin.
Saa nähdä, mitä nyt teen tämän blogin kanssa... toisaalta tekisi mieli vielä jatkaa, mutta toisaalta jättää sikseen... Mutta mahdollisuus on, että teen kokonaan toisenlaisen blogin, koska harrastuksena bloggailu on silti mieluisa. Ehkäpä motivaatio siis vain tämän blogin suhteen on jostain syystä laskenut. Mutta kävi miten kävi, blogini saa kyllä ansaitun päätöspostauksensa viimeistään, kun poikaystävän luo on muutettu. Eli sivusta elämääni seuranneetkin saavat lopulta huokaista helpotuksesta. :)
Toivoisin kovasti, että jatkaisit bloggailua!! Tsemppiä graduiluun ja toivottavasti kuulemme Sinusta sen jälkeen :)
Aha: Kiitos kannustuksesta! On tehnyt tähän mennessä ihan hyvää olla hieman irti bloggailusta. Näillä näkymin blogi jää pienelle tauolle, kunhan saan gradun ensin pois alta. Tällä viikolla olisi tarkoitus saada koko gradu kasaan ja aloittaa viimeistely, joka ei toivottavasti vie kuukautta enempää. Ehkä siis ennen joulua olen jo palannut takaisin... :)
sulla on kyl niin ihana blogi :) rakastan myös sun tyylii ;D
♥ leave-world.blogspot.com
Derya: Kiitos kiitos. :) Käynkin kurkkaamassa blogissasi.
Lähetä kommentti